6. april 2002

UPA 2002/21

 

Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu inissiaataasa attartortittakkat pigisatut inissianngortissinnaanerat pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. xx, uu. qqqq 2002-meersoq.

 

Inissaqartitsineq, inissialiornermi ikiorsiissuteqartarneq, inissianik attartortarneq il.il. pillugit Kalaallit Nunaannut inatsimmi nr. 944, 23. december 1986-imeersumi § 4 malillugu aalajangersarneqarput:

 

Atuuffia

§ 1. Peqqussut una Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu inissiaqarfiutaasa attartortittakkat, matumanittaaq ilaqutariinnut ataatsinut illuliat, illut marloqiusat aamma ilaqutariinnut arlalinnut inissialiat, tamakku tassaallutik inissiat quleriiaat, inissiat tulleriiaat aamma inissiat uigulukuttut ikinnerpaamik inissiat pingasut ataatsimoortillugit sanaat, agguataarneqarnissaannut aamma pigisatut inissianngortissinnaanerannut atorneqassaaq. Inissiaqarfik ataatsikkut agguataarneqarlunilu allanngortinneqassaaq. Ilaqutariinnut ataatsinut illuliami attartortoq ilaqutariinnut ataatsinut illuliamik attartukkaminik pisinissaminik piumasaqaateqarsinnaanngilaq, taamaaliornissanili illup piginnittuanut qinnutigisinnaallugu.
Imm. 2. Inissiamik piginnittutut paasineqassaaq Naalakkersuisut imaluunniit kommunalbestyrelsi, piginnittuusoq apeqqutaatillugu.
Imm. 3. Peqqussut atuutitinneqassanngilaq inissiaq attartortittagaq inissiaqarfilluunniit attartortinneqanngitsoq tamanut ammasumik tuniniaanikkut akiliuteqarumanerpaamut tunineqaraa-ngat.
Imm. 4. Peqqussut una malillugu attartortup pisinnaatitaaffii pisussaatitaaffiilu attartortup attartortuujunnaarnera peqatigalugu atorunnaassapput.
Imm. 5. Inissiaqarfiit attartortittakkat sorliit peqqussummi uani pineqannginnissaat pillugu maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat.

 

Kommunit inissiaqarfiutaasa attartortittakkat pigisatut inissatut tunineqarneri

§ 2. Inissiaqarfimmi kommunalbestyrelsip inissiaatini attartortittakkat tuniniarlugit neqeroorutiginiarpagit inissiaqarfimmi attartortut tamarmik inigisaminnik pisinissaminnik allaganngorlugu neqeroorfigineqassapput.
Imm. 2. Attartortut inigisaminnik pisinissaannik kommunalbestyrelsip neqerooruteqarfigin-nginnerini inissiaqarfiit attartortittakkat ataasiakkaat, matumanittaaq illut marloqiusat aamma ilaqutariinnut arlalinnut inissiat, tamakkiisumik inaarutaasumillu agguataareersimassavai immikkoortutut pigisatut inissianngortillugit.
Imm. 3. Illuni marloqiusani ilaqutariinnullu arlalinnut inissialiani attartortut inigisaminnik pisinissaminnik kissaatigisaqanngitsut inissiamik taamaaqataanik kommunalbestyrelsimit allaganngorlugu neqeroorfigineqassapput.
Imm. 4. Attartortut inigisaminnik pisinissaminnik, tak. imm. 1, allaganngorlugu neqeroorfigineqarsimasut, kisiannili kommunip inissiaqarfiutaani attartortittakkani attartortuuinnarumasut inigisaminnik pisinissaminnik neqeroorut kingusinnerusukkut atorsinnaavaat.

§ 3. Attartortut inigisaminnik pisinissaannik kommunalbestyrelsip neqeroorutaanut ilanngunneqassapput makku:
1) piginnittut peqatigiiffiat ileqqoreqqusaalu pillugit paasissutissat, aammalu
2) pisussaaffilimmik kommunalbestyrelsip tunisinissaminik neqeroorutaa.
Imm. 2. Peqatigitillugu kommunalbestyrelsip ilanngutissavai tunisinermut takussutissiaq tamakkiisoq aammalu maannakkut ilanngaaserneqanngitsut ilanngaatissallu ilanngaatigereerlugit ineqarnermut akiliutit kiisalu siunissami ilanngaaserneqanngitsut ilanngaatissallu ilanngaatigereerlugit ineqarnermut akiliutit, tak. § 7.

§ 4. Attartortut kommunip inissiaqarfiutaani attartortittakkani attartortuuinnarsinnaapput maannamullu pisinnaatitaaffitik pigiinnarlugit, inissiat agguataarneqarnersut pigisatullu inissiatut allanngortinneqarnersut apeqqutaatinnagu, taamaattoq tak. imm. 3 aamma 4.
Imm. 2. Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu inissiaqarfiutaanni attartortittakkani ineqarnermut akiliutit naatsorsorneqartarnerat pillugu maleruagassat sukkulluunniit atuuttut malillugit ineqarnermut akiliutissat attartortut akilertassavaat.
Imm. 3. Inissiaqarfimmi inissiat tamarmik tunineqarnissaasa tungaanut kommunit pigisatut inissiaataat ingerlatsinikkut najugaqaqatigiiffimmut inissiaqarfiup inissisimaffigisaanut ilaassapput. Ileqqorissaarnissamut maleruagassat piginnittut peqatigiiffiannit akuersissutigineqarsimasut kommunip pigisatut inissiaataanut taamatulli atuupput.
Imm. 4. Kommunip pigisatut inissiaataani attartortut najugaqaqatigiiffiup ingerlanneqarneranut sunniuteqaqataaniarsinnaanngillat, tassungali taarsiullugu attartortut sinniisaannik 1-3-nik toqqaasinnaallutik inissiaqarfiup ingerlanneqarneranut pingaarutilinnik apeqqutinik tamanik kommunimik oqaloqatiginnittarnissamut pisinnaatitaasunik.
Imm. 5. Attartortup qimatsilluni nuunneratigut inissiaq tamanut ammasumik tuniniaanikkut akiliuteqarumanerpaamut tunineqassaaq.

 

Pisortat inissiaqarfiutaanik attartortittakkamik pigisatut inissamik pisineq

§ 5. Pisortat inissiaqarfiutaanni attartortittakkani marlunnik amerlanernilluunniit inissiartalinnik attartortut inigisaminnik pisinissartik kissaatigippassuk inissiaqarfimmi attartortut tamarmik inigisaminnik pisinissaminnik allaganngorlugu neqeroorfigineqassapput. Attartortut saaffiginnissutaanni piumasaqaatit imm. 2-mi taaneqartut eqquutsinneqarsimassapput.
Imm. 2. Ilaqutariinnut arlalinnut illuliat inissiat pingasut ataatsimoortillugit sanaat aatsaat pisiarineqarsinnaapput attartortut ikinnerpaamik marluk inigisaminnik pisinissartik kissaatigippassuk. Ilaqutariinnut arlalinnut illuliat sisamanik amerlanernilluunniit inissiartallit aatsaat pisiarineqarsinnaapput attartortut ikinnerpaamik 3/4-iisa inigisaminnik pisinissartik kissaatigippassuk.
Imm. 3. Illuni marloqiusani aamma ilaqutariinnut arlalinnut illuliani attartortut inigisaminnik pisinissaminnik kissaatigisaqanngitsut inissiat taamaaqataannik inissianik piginnittumit allaganngorlugu neqeroorfigineqassapput. Attartortut pisortat inissiaataasa attartortittakkat pigisatut inissianut allanngortinneqareerneranni attartortuuinnarniartut Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu inissiaataanni attartortittakkani ineqarnermut akiliutit naatsorsorneqartarnerat pillugu maleruagassat sukkulluunniit atuuttut malillugit ineqarnermut akiliuteqartassapput.
Imm. 4. Ileqqorissaarnissamut maleruagassat piginnittut peqatigiiffiannit akuersissutigineqarsimasut pisortat pigisatut inissiaataannut taamatulli atuupput. Attartortut attartortuuinnartut najugaqaqatigiiffiup ingerlanneqarneranut sunniuteqaqataaniarsinnaanngillat, tassungali taarsiullugu attartortut sinniisaannik ataatsinit pingasunut toqqaasinnaallutik inissiaqarfiup ingerlanneqarneranut pingaarutilinnik apeqqutinik tamanik inissiaqarfiup piginnittuinik oqaloqatiginnittarnissamut pisinnaatitaasunik.
Imm. 5. Attartortup qimatsilluni nuunneratigut inissiaq tamanut ammasumik tuniniaanikkut akiliuteqarumanerpaamut tunineqassaaq.

§ 6. Attartortut inigisaminnik pisinissaminnik kissaataannut ilanngunneqassapput makku:
1) piginnittut peqatigiiffiannut ileqqoreqqusaanullu missingiutit,
2) pisussaaffilimmik attartortut pisinissaminnik neqeroorutaat, aammalu
3) nammineq aningaasalersuissutissanut uppernarsaatissat, tak. § 8, imm. 1 aamma 4.
Imm. 2. Ilaqutariinnut ataatsinut illuliami attartortup qinnuteqaataa taamaallaat ilaqartinneqassaaq pisussaaffilimmik pisinissamik neqeroorummik aamma nammineq aningaasalersuissutissanut uppernarsaatissamik.

 

Aalajangersakkat ataatsimoorussat

§ 7. Attartortut inigisaminnik pisinissaannik isumaqatigiissusiortoqannginnerani inissianik piginnittoq pissutsit makku pillugit paasissutissiissaaq:
1) inissiaqarfiup pisoqaassusia aammalu inissiaqarfiup/inissiap aserfallatsaaliugaanerata qanoq issusia,
2) inissiap teknikikkut aningaasatigullu naliliivigineqarnera, inissiap nalinga aammalu tamanut ammasumik tuniniarneqarnerani akiusussatut naatsorsuutigineqartut,
3) inissiaqarfiup pineqartup ingerlanneqarneranut aserfallatsaaliugaaneranullu pilersaarusiaq, matumanittaaq ukiuni 15-ini tulliuttuni aningaasalersueqqinnissamut pisariaqartitsineq,
4) illuutit immikkuualuttuisa ukiut 15 30-llu akornanni piusinnassusiannut takussutissaq aammalu tamatumunnga aningaasalersuissutissatut pisariaqartinneqartussatut naatsorsuussanut missingiut,
5) najugaqaqatigiiffimmut inissiaqarfiup inissisimaffigisaanut ingerlatsinermut missingersuusiaq,
6) najugaqaqatigiiffiup inissiaqarfiup inissisimaffigisaata ukiuni kingullerni tallimani naatsorsuutai, kukkunersiuinermullu allattaavik taakkununnga atasoq,
7) inissiaqarfimmut pisussaaffiit nalunaarsugaasimasinnaasut naammassisassaasimasinnaasullu, aamma
8) inissiaqarfimmut nunaminertamik atuisinnaatitsissut.
Imm. 2. Inissiap piginnittua eqqunngitsunik paatsoorneqarsinnaasunilluunniit paasissutissiissanngilaq aammalu inissiaqarfik inissialluunniit ataasiakkaat pillugit pitsaasorujussuuneraassanani.
Imm. 3. Inissiaqarfiup imaluunniit inissiap nalinga tamanullu ammasumik tuniniaanikkut tunineqarnerani akiusussatut naatsorsuutigisat illunik tuniniaasartumit naatsorsorneqassapput imarissallugillu nalinga tunineqarneranilu akiusussap naatsorsorneqarneranni tunngavigisat, tak. § 11. Taakkunani aningaasat kisitsisitaat qaffasinneq niuernermi naliliinertut isigineqassaaq.
Imm. 4. Teknikikkut aningaasatigullu naliliinissap qanoq pinissaa pillugu maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersassavaat.

 

Aningaasalersuineq

§ 8. Naalakkersuisut imaluunniit kommunalbestyrelsi inissiamik attartortittakkamik tunisisutut attartortup inigisaminik pisineranut, tak. § 9, imm. 2, atatillugu pisinermi akiliutaasussat 40 %-ii ukiuni 15-ini ernialersugaanatillu akilersugassaanngitsutut taarsigassarsiaritissinnaavaat. Pisinermi akiliutissap sinneranut Naalakkersuisut imaluunniit kommunalbestyrelsi aningaasalersueqataasinnaanngillat.
Imm. 2. Inissiaqarfiup imaluunniit inissiap pisiarinerani akiusumut ilaapput inissiaqarfiup imaluunniit inissiap teknikikkut aningaasatigullu naliliiviginera, ilanngullugit pisinermut atatillugu aningaasartuutit tamarmiusut, matumanittaaq landinspektørimut, illunik tuniniaasartumut, teknikikkut aningasatigullu siunnersorneqarnermut, advokatimut, aningaasatigut siunnersorneqarnermut naqissusiinermullu akiliutinut aningaasartuutit.
Imm. 3. Inissiaqarfiit sanaartornermut pilersaarusiornermullu inatsisinik sanaartornerullu nalaani sanaartornermi teknikimut ingerlatsinermullu ileqquusunik atuuttunik eqquutsitsisuinnaat taarsigassarsisitsiffigineqarsinnaapput.
Imm. 4. Aatsaat taarsigassarsisitsisoqarsinnaavoq pisinermi akiliutissap sinnera attartortup nammineq aningaasalersorsinnaappagu, tak. imm. 1.

§ 9. Naalakkersuisut imaluunniit kommunalbestyrelsip taarsigassarsiarititaat isumannaarneqassapput inissiap qularnaveeqqusiunneqarneratigut pisinermilu akiliutaasussat sinnerisa ani-ngaasalersorneqarnissaannut attartortup taarsigassarsiarisimasinnaasaanit kingulliullutik qularnaveeqqutaassallutik, tak. § 8, imm. 1 aamma 4.
Imm. 2. Taarsigassarsiat pisinissamik isumaqatigiissutip atsiorneqarfiata ulluaniit ukiuni 15-ini ernialersugassaanatillu akilersugassaanngillat, tamatuma kingorna akilersorneqassapput ukiuni qulini amerlaqatigiinnik Nationalbankip diskontuanut naapertuuttumik 3 %-inik qaavatigut ernialerlugit akiliuteqartarnikkut.
Imm. 3. Naalakkersuisut imaluunniit kommunalbestyrelsi allaasumik aalajangiinngippata piginnittup allanngorneratigut taarsigassarsiat akiligassanngussapput. Piginnittup allanngorneratut paasineqassaaq akiligassallip allanngornera sunaluunniit, matumanittaaq niuernikkut akiliuteqartitsinanilu tunniussinikkut aammalu pigisaqaqataasumut, katissimallugu aapparisamut, nalunaarsukkamik inooqatigisamut, kingornussisussanut imaluunniit ukiuni kingullerni marlunni inuit allattorsimaffianni nalunaarsukkamik najugaqaqatigalugu inooqatigisamut tunniussineq nuussinerluunniit piginnittup allanngorneratut isigineqassapput.
Imm. 4. Taamaattoq taarsigassarsiat tamatigut akiligassanngussapput:
1) taarsigassarsianut erniat taarsersuutillu akilerneqanngippata taarsigassarsisullu tamatuminnga allaganngorlugu piumasaqaammik tigusinermi kingorna kingusinnerpaamik ullut arfineq-marluk qaangiunneranni akiligassat akileriigassaagaluit akilinngippagit, imaluunniit
2) taarsigassarsisup inissiaq isumannaatsumik aserfallatsaaliunngippagu taarsigassarsisitsisullu isumannaarutai pitsaannginneruleratarsinnaappata.
Imm. 5. Taarsigassarsisup imm. 1 malillugu taarsigassarsiat taakkununngalu erniat sulili akilerneqanngitsut ilanngullugit qaqugukkulluunniit akilersinnaavai. Nalinga tamakkerlugu akiliisoqassaaq.

§ 10. Taarsigassarsisitsinissamik neriorsuutivik aatsaat tunniunneqarsinnaavoq pisinermi akiliutaasussanut nammineq aningaasalersueqataassutissat pigineqarnerat attartortup uppernarsaasereerpagu, tak. § 8, imm. 4.

 

Aningaasat nalingisa nikerarnerannut qularnaveeqqusiineq pillugu immikkut

§ 11. Inissiap pisiarinerani akiusoq, tak. § 8, imm. 2, inissiap niuernermi akigisinnaasaatut naliliinermit, tak. § 7, imm. 3,5 %-inik appasinneruppat inissiap tuneqqinneranut atatillugu iluanaapilunniarsinnaaneq pinaveersaartinniarlugu inissiaq pisisup Naalakkersuisunut imaluunniit kommunalbestyrelsimut aningaasat nalingisa nikerarnerannut pisinermi akiusup, tak. § 8, imm. 2, aamma niuernermi akigisinnaasaatut naliliinerup, tak. § 7, imm. 3, akornanni nikingassummut naapertuuttumik qularnaveeqqusissavaa.
Imm. 2. Qularnaveeqqusiissut Naalakkersuisut imaluunniit kommunalbestyrelsip taarsigassarsiarititaanit, tak. § 9, imm. 1, kingulliullutik qularnaveeqqutaapput.
Imm. 3. Aningaasat nalingisa nikerarnerannut aalajangikkamik qularnaveeqqusiissut, tak. imm. 1, ukiut qulit ingerlaneranni nalikillineqartassaaq ukiut tamaasa 1/10-mik. Nalikilliliissutit atuutilissapput pisinissamik isumaqatigiissutip atsiorneqarnerata ulluaniit.
Imm. 4. Aningaasat nalingisa nikerarnerannut aalajangikkamik qularnaveeqqusiissut piginnittup allanngorneratigut aammalu pigisat suliarineqarnerannut atatillugu piginnikkunnaarnikkut, kingornussunikkut piginnittup allanngornera eqqaassanngikkaanni, akiligassanngussapput.
Imm. 5. Aningaasat nalingisa nikerarnerannut aalajangikkamik qularnaveeqqusiissutit isumakkeerneqarnissaat pillugu maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat.

 

Piginnittoq piginnittullu peqatigiiffiat

§ 12. Pigisatut inissiat ataasiakkaarlutik immikkoortutut pigisat aalaakkaasutut isigineqassapput.
Imm. 2. Pigisatut inissiamik piginnittup piginnittut peqatigiiffiat imaluunniit tamatumunnga piginnaatinneqartoq inissiamut ornigussinnaatissavaa tamanna misissuinissaq iluarsaassinissarluunniit eqqarsaatigalugit pisariaqartinneqaraangat.

§ 13. Pigisatut inissiamik piginnittoq inissiaqarfimmi inissianik piginnittut allat peqatigalugit immikkuualuttunut pigisanullu atasunut il.il. ataatsimoorussanut kisitsit agguaat brøkinngorlugu aalajangigaq malillugu piginnittussaatitaapput. Kisitsit agguaat aalajangersarneqarsimanngippat inissiat naligiissitaapput.
Imm. 2. Pigisatut inissiamut piginnittup piginnittut peqatigiiffiannut ilaasup pisinnaatitaaffii pisussaatitaaffiilu taamatulli atapput.
Imm. 3. Pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu imm. 1 aamma 2-mi pineqartut inissiamut piginnittussaatitaanermit immikkoortinneqarsinnaanngillat.
Imm. 4. Aningaasartuutit ataatsimoorussat, matumanittaaq nunaminertaq eqqiluisaarnerlu pillugit aningaasartuutit, aqqusinermut aputaajaanermullu aningaasartuutit, sillimmasiinermut akiliutissat, kukkunersiuineq, allaffissornermut aamma immikkuualuttut pigisanullu atasut aserfallatsaaliorneqarnerannut aningaasartuutit, toqqortugaasinnaasunut il.il. akileeqataassutit kisitsit agguaat imm. 1-imi taaneqartoq malillugu piginnittut ataasiakkaat akornanni akilerneqartassapput.
Imm. 5. Ileqqorissaarnissamut maleruagassat nalinginnaasut inissiani malittarisassani piginnittut peqatigiiffiata aalajangersarsinnaavai.

§ 14. Piginnittut peqatigiiffianni oqartussaanerpaaq tassaavoq ataatsimeersuarneq.
Imm. 2. Siulersuisut aalajangiineri ilasortamit kimilluunniit aalajangiinermi pineqartumit ataatsimeersuarnermi oqaluuserisassanngortinneqarsinnaapput.
Imm. 3. Ataatsimeersuarnermi piginnittut amerlassusiat malillugu, kisitsit agguaat malinnagu, amerlanerussuteqartut isumaat aalajangiisuussaaq.
Imm. 4. Piginnittoq ataatsimik taasisinnaassuseqarpoq pineqartoq inissiaqarfimmi inissianik ataatsimit amerlanerusunik pigisaqaraluarpalluunniit. Pigisatut inissiaq piginnittumit taasisinnaatitaasumit ataasiinnarmit taasisuuffigineqarsinnaavoq inissiaq ataatsimoorullugu arlalinnit pigineqaraluarpalluunniit.

§ 15. Siulersuisut ataatsimeersuarnermi qinerneqassapput siulittaasullu, immikkut qinerneqartup, saniatigut inuit marlunniit arfinillit ilaasortaassallutik. Taakku saniatigut sinniisussat marlunniit sisamanut qinerneqassapput. Qinigaasinnaapput taamaallaat inuit nammineersinnaatitaalersimasut. Siulittaasutut, siulersuisunut ilaasortatut sinniisussatullu taamaallaat qinigaasinnaapput peqatigiiffimmi ilaasortat pigisatut inissiamik pigisaminni najugaqartut, taakku katissimallugu aapparisaat qanigisatullu ilaqutaat ilaasortamik najugaqateqartut.
Imm. 2. Siulittaasoq ukioq allortarlugu tunuartassaaq. Siulersuisunut ilaasortat sinniisussallu allat affaat ukiut tamaasa tunuartassapput. Ilasortat sinnisussallu ataatsikkut qinerneqarsimasut tunuartussat tulleriinnerat malillugu tannermoortitsinikkut aalajangerneqassaaq imaluunniit qinigaanerminni tulleriinnerat malillugu. Qinigaaqqittoqarsinnaavoq.
Imm. 3. Siulersuisut pisussaaffigaat pitsaasumik isumannaatsumillu isumagissallugit inissiaqarfiup suliassaqarfii ataatsimoorussat, matumanittaaq aningaasartuutit ataatsimoorussat akilerneqartarnissaat, nalinginnaasumik sillimmasiisoqarnissaa, ilanngullugu ikuallattoornissamut sillimmasiineq aamma illut ajoqusernissaannut annertusisamik sillimmasiineq, eqqiluisaarneq, aserfallatsaaliuineq nutarterinerlu inissiaqarfiup qanoq ittuussusia malillugu taamaaliortoqarnissaanut pisariaqartitsineq malillugu. Tamakku saniatigut inissiaqarfiup aserfallatsaaliugaanissaanut pilersaarut siulersuisut nakkutigissavaat.
Imm. 4. Ataatsimoortut sinnerlugit aningaasartuutit isertitallu, matumanittaaq aningaasartuutinut ataatsimoorussanut piginnittut akileeqataassutissaasa akileqquneqarsimasut, isumannaatsumik naatsorsuuteqartinneqarnissaat siulersuisut isumagissavaat. Kalaallit Nunaanni inatsisit malillugit taarsiissuteqarnissamut pisussaaffiit nalinginnaasut malillugit siulersuisut piginnittut peqatigiiffiannut akisussaapput.
Imm. 5. Inissiaqarfiup ulluinnarni aqunneqarnissaanik isumaginnittussamik aqutsisussamik avataaneersumik siulersuisut sulisussarsisinnaapput.

§ 16. Piginnittut peqatigiiffiata naatsorsuutai kukkunersiuisumit naalagaaffimmit akuerisamit imaluunniit nalunaarsorneqarsimasumit, ataatsimeersuarnermi ilaasortat amerlassusiat malillugu, kisitsit agguaat malinnagu, amerlanerussuteqartunit qinerneqartumit, kukkunersiorneqartassapput, tak. § 14, imm. 3.
Imm. 2. Kukkunersiuisoq ukiut tamaasa tunuartassaaq. Qinerneqaqqissinnaavoq.
Imm. 3. Kukkunersiuisup kukkunersiuinerminut atatillugu suleriaaseq isumannaatsuunersoq misissortassavaa.
Imm. 4. Kukkunersiuisup naatsorsuutinut allattuiffiit tamaasa uninngasuutillu tamaasa misissorsinnaavai aammalu paasissutissat suulluunniit kukkunersiuisup suliassaminik isumaginninnissaminut pingaaruteqartutut isumaqarfigisani piumasarisinnaallugit.
Imm. 5. Kukkunersiuinermut allattaavik atorneqassaaq. Ukiumoortumik naatsorsuutit kukkunersiorneqarnerat pillugu nalunaarusiaminut atatillugu kukkunersiuisup oqaatigissavaa suleriaasissat isumannaatsutut kukkunersiusup isumaqarfiginerai.
Imm. 6. Kukkunersiuisup allattaaviini ilanngussisoqarnerit tamaasa taakku siulersuisut tullianik ataatsimiinneranni saqqummiunneqassapput siulersuisunilu ilaasortat najuuttut atsiornermikkut uppernarsassavaat ilanngunneqartunik ilisimatinneqarsimanertik.

§ 17. §§ 13-16 aalajangersakkat piginnittut peqatigiiffianni ilaasortanut ataasiakkaanut iluaqutaanngitsunngortussamik sanioqqunneqarsinnaanngillat.

 

Atortuulernerani aalajangersakkat

§ 18. Peqqussut ulloq 1. juli 2002 atuutilerpoq.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq uu. qqqq 2002

Jonathan Motzfeldt

/

Jørgen Wæver Johansen